Dokumentointi on kuningas

Hannu Äijöllä on asiaa

Jos yrityksesi järjestelmät mietityttävät, kysy Elmon järjestelmäarkkitehti Hannu Äijöltä.
Itse asiassa aiheen kannattaisi mietityttää yrityksissä nykyistä enemmän. 

  • Maailma muuttuu, jolloin ymmärrys järjestelmistä on entistä tärkeämpää. Pyrin auttamaan asiakasta hahmottamaan tehtyjä ratkaisuja ottamalla heidät mukaan prosessiin. Käymme läpi vaihtoehdot, mitä voidaan tehdä ja mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat. Näin asiakas oikeasti ymmärtää, miten järjestelmä toimii ja miksi. Toiset eivät toki haluakaan tietää, Äijö kertoo tavastaan toimia asiakkaiden kanssa.

Dokumentointi on kuningas

Äijön osaaminen on kysyttyä. Järjestelmäarkkitehti työnimikkeenä on ylipäänsä yksi niistä uuden ajan ammattikunnista, joka heijastelee työmarkkinoiden murrosta sekä digitalisaation merkitystä yrityksille.

Mitä järjestelmäarkkitehti käytännössä tekee?

  • Suunnittelen yritysverkkoja, niin että ne vastaavat yrityksen tiedonhallinnan ja verkon kehityksen tarpeita. Kyseessä voivat olla vaativatkin kokonaisuudet. Edellisessä työssäni Liaison Technologiesilla toimin Network Engineerinä, hoitaen koko EU:n alueen tietoliikenteen 500 hengen organisaatiossa sekä Datacentereiden tietoliikenteen.

Kun on päässyt tekemään isoa, voi tehdä sujuvasti pienempää: Järjestelmäarkkitehdin suunnittelemat ratkaisut skaalautuvat, mutta kokoluokasta huolimatta muutamat periaatteet taustalla ovat aina samat.

  • Dokumentointia ei ole koskaan liikaa, siis sen kuvaamista mitä on tehty ja miten. Muutoshallinta mielletään helposti raskaaksi, mutta tarkoitus on helpottaa asioita laittamalla tekijä miettimään, mitä ollaan tekemässä ja tarjoamalla apua käytänteisiin ja prosesseihin.

Katse on aina tulevaan.

  • Muutoshallinnan avulla ennakoidaan liiketoiminnan kannalta oleellisia tulevia tarpeita ja minimoidaan käyttökatkot. Toinen puoli on tiedottaminen, jolla voidaan huomattavasti parantaa loppukäyttäjän kokemusta.

Osaaminen kasvaa yhteistyössä

Muutoshallinnan ja dokumentaation merkitystä Äijö on päässyt integroimaan myös Elmoon. Yrityskulttuuri on sparraavaa ja Äijö kokee oppivansa myös kollegoilta, kun osaamisalueita ajetaan ikään kuin ristiin.

  • Tänne valikoituu ja valitaan henkilöitä, jotka ovat positiivisia, kunnianhimoisia ja avoimia.

Äijö on muuten ollut talossa ennenkin: puhutaan vuosista 2005-2017, jolloin hän oli vielä Tampereen Puhelimena toimineen Elmon yritysasentajana sekä emoyhtiö Pohjois-Hämeen Puhelimen (nyt: ElmoNet) tietoverkkoasiantuntijana. Vuodet ovat tuoneet kokemusta niin yritysverkkojen suunnittelusta kuin eri laitevalmistajien ratkaisuista. Oppimisen ja kehittymisen nälkä on positiivisen loputon; seuraavaksi voisi kuulemma opetella koodaamista, sillä tietoverkkopuolella tarvitaan koodaustaitoisia ihmisiä.

  • Olen kummajainen, sillä en ole insinööri mutta opastan insinöörejä. Teknisen taidon ylläpito on tärkeää ja siinä verkostot antavat ruokaa ajattelulle. Saman alan tekijöiltä saa erilaisia näkökulmia.

Data on tämän päivän kultaa

Yksi oleellinen osa yritysten järjestelmien toimivuutta on tietoturva.

  • Tietoturvassa tapahtuu paljon ja kenttä kehittyy vauhdilla. Saa tehdä töitä, että pysyy kärryillä. Data on tämän päivän kultaa, joten tietopääoma kannattaa turvata, Äijö vertaa.

Ei tässä ole tarkoitus pelotella, mutta pakko se on todeta tämäkin.

  • Tiedän aika karmeita esimerkkejä: MITM/ DDOS-hyökkäyksistä, back-up -tiedostojen katoamista ja tietoturvaloukkauksia, joilla käytännössä viedään yrityksen toimintaedellytykset.

Harva yritys voi sanoa, että “eihän tämä meitä koske”, sillä lähes joka yrityksessä erinäistä dataa säilytetään tietojärjestelmissä ja paljon tapahtuu verkossa.

Jos järjestelmäarkkitehti saisi muuttaa yritysten ajattelussa yhden asian, mikä se olisi?

  • Se, että ICT nähdään edelleen joissain yrityksissä kulueränä, kun se tulisi nähdä mahdollistajana. Käyttämällä ICT:tä tässä roolissa siitä saa paljon enemmän irti ja sillä voi oikeasti tukea liiketoimintaa merkittävästi.

Sanomattakin liene selvää, että tämä mies on valmiina, kun on ICT-rimoja nostettavana.

Hannun kolme vinkkiä:

  1. Valitse ICT-kumppani, joka auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia ja laitteiden roolia. Vain sitä mitä ymmärtää, voi ohjata.
  2. Kiinnitä huomio loppukäyttäjään ja siihen, kuinka hyvin järjestelmä tukee palvelun käytettävyyttä. Järjestelmä itsessään on muutoin hyödytön.
  3. Älä tarkastele tämän hetken tarvetta, vaan pyri ennustamaan pidemmälle: laitekannan skaalautuvuus ja järjestelmäarkkitehtuurin elinkaari säästävät investointeja pitkällä tähtäimellä.

Ollaan yhteydessä,

Tehdäänkö yrityksestäsi parempi?