Kvanttikoneet ratkaisevat tulevaisuudessa vaikka ilmastonmuutoksen haasteita.

Muistiinpanot

Matti Järvinen on Elmon foliohattu

Lähes kolme vuosikymmentä ICT-alalla toiminut Matti Järvinen
aloitti Elmon vanhempana konsulttina huhtikuussa.

Kovan kaliiberin moniosaaja olisi tullut revityksi lukuisiin IT-taloihin, mutta hän valitsi Elmon.

Miksi?

– En voi antaa yhtään järkisyytä, päätös syntyi puhtaasti tunteesta. Se tunne liittyi ihmisiin: kaikki vaikuttivat hyväntuulisilta ja rennoilta. Päätös ei tosin ollut vain ihmisistä kiinni. Oli siinä yksi koirakin mukana.

– Päätöksen sinetöi Karin (Koivisto) Ruska-koira: olin lähdössä haastattelusta, kun se tepsutti käytävää, hyppäsi vasten ja nuoli kasvoni. Ajattelin, että tämän on pakko olla hyvä paikka, jos koiratkin ovat tervetulleita.

Vain ihmiset lopulta merkitsee

Mitä muuta tästä miehestä on hyvä tietää? Vaikka tämä: Alkujaan hänen piti lähteä opiskelemaan teoreettista fysiikkaa, mutta alkuunsa sähköalalle. Järvinen harrastaa 80-luvun retrotietokoneita, huoltaa muun muassa Commodore 64 -koneita käyttökuntoon.

Parhaillaan työn alla on heliumpallo, joka lennättää kameroita stratosfääriin. Itseään hän kuvaa syntymähulluksi. Siinä tärkeimmät.

Ammattitaito on peruskauraa ja itsestäänselvyys. Samansuuntaisesti hän ajattelee ICT-kentästä: ihmiset ja palveluasenne ovat ainoat todelliset kilpailutekijät.

Lähes kolme vuosikymmentä ICT-alalla toiminut Matti Järvinen aloitti Elmon vanhempana konsulttina huhtikuussa. Kovan kaliiberin moniosaaja olisi tullut revityksi lukuisiin IT-taloihin, mutta hän valitsi Elmon.

– Olen ollut niin kauan alalla, nähnyt niin paljon tarinoita, markkinointia, prosesseja, arvoja ja järjestelmiä, että kaikki se on menettänyt merkityksensä. Työpaikassa minulle tärkeintä ovat ihmiset.

Puhuttaisiinko hetki kubiteista?

Mutta kuka puhuisi Järvisen kanssa kvanttikoneista ja kubiteista?

Niihin keskustelu juontaa, kun tulee puhe ICT-alan tulevaisuuden visioinneista. Järvisen voisi kruunata Elmon viralliseksi foliohatuksi, joka tykkää tutkia IT-maailmaa (ja ylipäänsä maailmaa) pintaa syvemmältä. Kvanttilaskennan tutkimus ja kehitysaskeleet ovat olleet seurannassa.

– Vaikka tietotekniikka kehittyy Mooren lain mukaisesti, ei pohjalla oleva tekniikka ole kehittynyt 40-luvulta mihinkään. Kaikki toimii edelleen binäärimatematiikalla: joku voltti vastaa ykköstä, toinen nollaa. Binäärilukuja lasketaan yhteen ja verrataan keskenään. Näin toistaiseksi. Mutta sitten on kvanttilaskenta ja kehitteillä olevat kvanttitietokoneet.

– Kvanttilaskenta perustuu täysin erilaiseen tekniikkaan: siinä ei ole ykkösiä ja nollia, vaan kubitteja. Kubitti on kvanttitila, joka voi saada arvon yksi tai nolla tai olla superpositiossa eli yhtä aikaa molempia. Lisäksi nämä voivat lomittua, Järvinen yrittää yksinkertaistaa.

Googlen läpimurto käsillä

Käytännössä tulevat kvanttikoneet pystyvät ratkaisemaan nykyisten tietokoneiden ratkomat ongelmat silmänräpäyksessä. Eikä edes niin kaukana tulevaisuudessa, mikäli Googlen uutisointia on uskominen.

Googlen tiedejulkaisun mukaan 54-kubittinen Sycamore-suoritin on todistettavasti suoriutunut 200 sekunnissa laskusta, johon maailman toistaiseksi tehokkaimmalta super-tietokoneelta menisi 10 000 vuotta. IBM tosin haastaa uutista ja väittää, että toimitukseen menisi vain 2,5 päivää.

– Kvanttilaskennasta on puhuttu vuosikymmenet, mutta tekniikka on ollut niin lapsenkengissä, että laitteet on jäähdytettävä lähelle absoluuttista nollapistettä. Ne ovat huoneen kokoisia laitteita. Yksi yritys väitti jo aiemmin kaupallistaneensa kvanttikoneen, mutta näihin uutisiin on vielä toistaiseksi syytä suhtautua varauksella.

Nollapisteeseen jäähdytettävä konejätti kuulostaa ympäristöviholliselta, mutta Järvisellä on asiaan toinenkin näkökulma.

– Tämän päivän “supertietokoneet” saattavat murtaa salausalgoritmin vuodessa; kvanttikone ratkaisee sen samantien. Luonnollisesti prosessointiin menevä energia on silloin minimaalinen.

Kvanttilaskennalla voidaan tulevaisuudessa ratkoa myös ympäristöön liittyviä kysymyksiä; simuloida ilmastonmuutosta ja pyrkiä ratkaisemaan siihen liittyviä tekijöitä, Järvinen visioi.

Kehittymisestä, kehittämisestä ja kouluttautumisesta

Kouluttautuminen, laajat toimenkuvat, haastavat työtehtävät ja aktiivinen kehittäminen ovat asioita, joita Järvinen arvostaa työelämässä. Niitä Elmo on tarjonnut ja niihin on syytä satsata, kvanttikoneita odotellessa.

– Tapa, jolla jopa ihan perustietotekniikkaa tuotetaan, on muutoksen kourissa. Työasemien asennustapa muuttuu parhaillaan, Microsoftin Autopilotin ja Intunen mukaantulon myötä. Pilvimaailma yleisesti on muuttanut perustietotekniikan palveluita ihan muutamassa vuodessa.

– Elmon, kuten muidenkin, on pysyttävä muutoksessa mukana. Joissain firmoissa kouluttaminen on tervanjuontia ja tapahtuu korkeintaan omalla ajalla. Elmossa se nähdään yhteisenä investointina tulevaisuuteen, Järvinen kiittelee.

Foliohattukaverin hän on löytänyt ainakin Marko Niskasesta ja Samuel Kalliosta. Yleisesti Elmo-porukassa on kotoisa olla.

– Elmon henki on uskomaton. Huonot vitsit lentää, täällä nauretaan ja lauletaan, meininki on rentoa, mutta ammattimaista. Elmolaiset ovat saaneet minut taas hymyilemään ja nauramaan monen vuoden jälkeen.

Kanssamme puhut aina oikealle henkilölle.

Ota yhteyttä

Sulje

Yritykset

03 455 2000